Harakan reppu oli mukana kesällä koristurnauksessa Savonlinnassa ja muutamat joukkuekaverit tahtoivat samanlaiset. Aloitin niiden tekemisen heti loman loputtua, mutta tarvittavia lenksuja en löytänyt mistään kaupoista. Siis semmoisia, joilla voidaan säädellä olkahihnan pituutta. Löysin sitten loppujen lopuksi itseltäni muutaman hieman erilaisen lenksun ja yhden otin vanhasta repusta. Sain lopulta tehtyä tarvittavat viisi reppua valmiiksi.

Vaikka kaikki ensisilmäyksellä näyttivät melko samanlaisilta, on niissä erojakin. Kaikissa ei ole käytetty ihan samoja kankaita, ainakaan samoissa paikoissa. Konekirjailut ovat erilaisia ja eri paikoissa. Alla hieman yksityiskohtia.

Olen ilmoittautunut Työväenopiston kurssille. Tällä kertaa en ole menossa tilkkukurssille, vaan lyhyelle Värjätään ruosteella-kurssille. Minulla ei ole hajuakaan, miten ruostevärjäys tapahtuu. Eiköhän se siellä selviä. Mukaan tarvitaan kangasta, pieniä ruosteisia esineitä ja alunaa. En tiedä mitä sekään on vaikka joissain blogeissa luulen törmänneeni tuohon sanaan. Oletan, että sitä saa ostaa apteekista, kun tarvittava määräkin oli kovin vähäinen, 20 g.

Nämä eivät ole minun ruosteisia tavaroita joita aion ottaa mukaan kurssille, vaan ihan joskus muuten vaan kuvaamia ruosteisia esineitä. Tykkään ruosteen väristä. Eilen sattui semmoinen pieni tapaturma jossa pöytä kaatui jalan päälle. Siitä seurasi jalkapöydän sisäreunan puoleisen luun murtuminen. Murtuma on lääkärin sanoja lainatakseni kaunis. Hoidoksi kipulääkettä, kepit ja taipumaton, suuri kenkä. Eipä omat kengät jalkaan mahtuisikaan tuohon kamalan turvonneeseen räpylään. Kipeä on, mutta ei valiteta. Hyvä ettei käynyt pahemmin.